Guassi rakastavaiset

Moi!

Näin tämä lauantai ilta menee blogin merkeissä. Jälleen kerran työn esittelyä luvassa tässäkin päivityksessä. Tällä kerralla haluan kertoa vapaa-ajalla tehdystä työstäni. Se on maalattu guasseilla ja tehty A3 kokoiselle akvarelli paperille.

Jos olen näin alkuun rehellinen; en tykkää maalata guasseilla kovin paljon. Kun maalaa monta kerrosta, niin uusi sävy saattaa sekoittua alla olevaan väriin ja no.... tulos ei näytä yleensä tyydyttävältä. Tämän ja myös motivaation puutoksen takia työ lojui kaapin päällä keskeneräisenä ainakin yli kuukauden.
Ei itse guasseista sen enempää vaan nyt keskityn tämän itse työn esittelyyn.

 Jokainen projekti alkaa tietysti ensin pienellä luonnostelulla.
Piirsin mielessä suunnittelemani kuvan akvarelli paperille. Maalauksen inspiraation lähteenä on toiminut omat hahmot. Lyijykynä vaiheessa keskityin enemmän hahmoihin ja taustaa tein suurin piirtein, että mitä tulee mihinkin. Sitten alkoi guasseilla tekeminen. Maalasin ensin kaikki pinnat, jonka jälkeen tein kuvan lähimpään puuhun ja kaukana olevaan pensaaseen muotoa, valoa ja varjoa. Tein pientä yksityiskohtaa myös etualalla kököttävään penkkiin.

 Puuta maalasin vielä lisää ja hahmoihinkin alkoi tulla enemmän sävyä. Tässä kohtaa työtä, miltä se tuossa vasemmalla näyttää, ei minulla ollut inspiraatiota eikä kiinnostusta jatkaa koko maalausta. Mielestäni kuva oli kaiken kaikkiaan tylsä. En tiennyt mistä se johtui. Rupesin rohkeasti ratkaisemaan tilannetta ja oikealla olevassa kuvassa lähdin vain maalaamaan puita lisää tuonne kauemmas. Tekemäni ratkaisu oli oikea. Innostuin taas jatkamaan työtä.

                    Puiden lisääminen toi kuvaan runsautta värien kanssa ja tiiviimpää tunnelmaa.

 
 

 Maalaus on jatkunut melko valmiiseen pisteeseen. Halusin tehdä kaukana olevista puista eri värisiä, jotta kuva olisi tasapainossa hahmojen värien kanssa.

Erityisesti pidin tässä vaiheessa kukkien ja tuon polun maalaamisesta. Kuvan tyyppejä jatkoin maalaamalla muotoja, kuten housuihin ja paitoihin.

Nyt tulen vaiheen ärsyttävimpiin kohtiin; penkki ja herran paita.

Penkki siksi, koska välillä se näytti epämuodostuneelta ja hyvin tökeröltä. En tykännyt ylipäätään penkin laudoituksen maalaamisesta.

Miehen paita.....tämä on hyvä esimerkki siitä, miten uusi väri sekoittuu aina sen vanhan kanssa. Myös tuo väri oli jokseenkin hirveää sekoittaa, sillä se tahtoi näyttää harmaalta tai liian tummalta violetilta. Tässä kuvassa se on liian tumma mielestäni, joten ei auttanut kuin hammasta purren sekoittaa vähän vaaleampaa sävyä.






Tadaa! Valmista tuli. Kuukauden pölyssä lojunut työ on nyt kauniissa värin paljouden loistossaan seinää koristamassa. Olisihan sitä voinut vieläkin jatkaa, mutta päätin että se on valmis. Pakko kyllä sanoa itsekin, että hyvältä näyttää hankaluuksista huolimatta. Pidän maalauksen väreistä ja ennen kaikkea lämpimästä ja herkästä tunnelmasta, mitä nuo rakastavaiset penkillä ja maisemat luovat.

Kiitos, kun jaksoit lukea! Ensi kertaan! :)

 

Heissan! ♥